Öljysumunerotin
Mikä on Öljysumunerotin?
Öljysumunerotin on työstökoneen ilmanpuhdistuslaite, jonka tehtävä on poistaa ilmasta lastuamisnesteen ja leikkuuöljyn muodostamaa sumua, aerosoleja ja hienojakoisia pisaroita ennen kuin ilma palautuu työtilaan tai johdetaan ulos. Koneistuksessa lastuamisneste voi muodostaa sumua esimerkiksi korkeapainejäähdytyksessä, lastuavan työkalun ja lastun aiheuttamassa roiskeessa sekä lämpimillä pinnoilla tapahtuvan höyrystymisen ja uudelleenkondensoitumisen seurauksena. Tyypillinen tavoite konepajassa on pienentää työntekijöiden altistumista sekä pitää koneistamon yleisilma siistimpänä ja hallittavampana.
Öljysumunerotin ja lastuamisnesteen höyrystyminen koneistuksessa
Koneistuksen aikana lastuamisneste (suora leikkuuöljy tai vesipohjainen emulsio) joutuu voimakkaaseen leikkaus- ja sekoitusrasitukseen. Samalla syntyy lämpöä, joka voi lisätä haihtuvien komponenttien muodostamaa höyrypäästöä ja edesauttaa sumun muodostumista, kun höyry ja hienojakoiset pisarat sekoittuvat koneen koteloinnin sisäilmaan. Kun työstökoneen ovi avataan tai kotelointi ei ole tiivis, tätä öljy- ja emulsiosumua pääsee työtilaan, jolloin altistuminen siirtyy paikallisesta lähteestä koko hallin ilmanlaatuun.
Öljysumunerotin ja vaikutus työtilan ilmanlaatuun konepajassa
Öljysumunerottimen keskeinen ilmanlaatuvaikutus on ilmassa leijuvien lastuamisnesteaerosolien vähentäminen. Kun sumua on vähemmän, ilman “usvaisuus” vähenee, näkyvyys paranee ja tyypilliset öljysumuun liittyvät hajuhaitat voivat pienentyä. Samalla vähenee myös pintojen likaantuminen: öljyinen kalvo ei leviä yhtä helposti koneiden ulkopinnoille, valaisimiin, lattioille ja mittalaitteiden pinnoille. Tämä on käytännössä merkittävää, koska öljyinen laskeuma voi lisätä liukkautta ja tehdä työpisteen puhtaanapidosta raskaampaa, mikä heijastuu koko koneistamon työturvallisuuteen ja siisteyteen.
Öljysumunerotin ja terveysvaikutukset hengitysteissä
Lastuamisnesteaerosoleihin liittyvät terveysriskit kohdistuvat erityisesti hengitysteihin, koska hienojakoinen sumu pääsee hengitysilman mukana keuhkoihin. Altistumisen on raportoitu liittyvän muun muassa hengitystieoireiluun, keuhkoputkitulehduksen kaltaisiin oireisiin sekä ammattiastmaan ja ammattiperäiseen hypersensitiiviseen pneumoniittiin (yliherkkyyskeuhkotulehdukseen) tietyissä työpaikkaolosuhteissa. Riskiä voi lisätä esimerkiksi se, että vesipohjainen emulsio pääsee mikrobikasvuun ja muodostaa biologisesti aktiivista aerosolia, jolloin oirekuva ei ole vain “öljyinen ärsytys”, vaan voi liittyä myös immunologisiin mekanismeihin.
Öljysumunerotin ja terveysvaikutukset iholle sekä silmien ärsytys
Öljysumu ja lastuamisnesteen roiskeet eivät altista vain hengitysteitä, vaan myös ihoa. Koneistajilla tyypillinen haitta on ärsytysihottuma ja kosketusihottuma, joita voivat pahentaa epäpuhtaudet, lisäaineet sekä se, että neste pääsee kuivumaan iholle tai imeytymään käsineiden alle. Kun öljysumu vähenee työtilassa, myös iholle ja silmiin kertyvä hienojakoinen laskeuma vähenee, mikä voi pienentää ärsytysoireita erityisesti työpisteissä, joissa koneen ovia avataan usein tai joissa usean koneen summa-altistus nostaa taustapitoisuuksia.
Öljysumunerotin ja toimintaperiaatteet erotuksessa ja suodatuksessa
Öljysumunerotin ei ole yksi ainoa tekniikka, vaan käytännössä se voi perustua esimerkiksi esierotukseen (pisaroiden inertiaalinen erotus), koalesenssiin (pienten pisaroiden yhdistäminen suuremmiksi), kuitu- ja hienosuodatukseen sekä tarvittaessa korkeatehosuodatukseen. Tyypillinen ajatus on, että isommat pisarat erotetaan ensin, jotta varsinainen hienosuodatin ei kuormitu liian nopeasti. Joissakin kokonaisuuksissa loppuvaiheessa voidaan käyttää EPA/HEPA-tasoista suodatusta, jolloin suodatinten luokitus ja yksilötestaus perustuvat standardoituihin menetelmiin.
Öljysumunerotin ja käytännön hyöty koneistamon prosesseille
Kun öljysumun hallinta on kunnossa, hyöty näkyy usein myös prosessin vakautena. Mittalaitteiden ja ohjauspintojen puhtaampana pysyminen tukee mittausta ja vähentää tarvetta jatkuvalle pyyhinnälle. Lisäksi lastuamisnesteen kulkeutuminen halliin vähenee, mikä voi pienentää lastuamisnesteen “hävikkiä” ja helpottaa lastuamisnesteen hallintaa (esimerkiksi kun emulsio ei leviä koneen ulkopuolisiin keräimiin ja lattioille). Tämä ei poista tarvetta hyvälle lastuamisnesteen hoidolle, kuten pitoisuuden seurannalle ja mikrobikasvun hallinnalle (tarvittaessa biosidi), mutta se voi tukea kokonaisuutta vähentämällä halliympäristöön päätyvää kuormaa.
Öljysumunerotin ja mitkä tekijät ratkaisevat toimivuuden
Öljysumunerottimen teho työtilan ilmanlaadun kannalta riippuu usein enemmän kokonaisuudesta kuin yksittäisestä laitteesta. Ratkaisevia ovat työstökoneen koteloinnin tiiviys, imupisteen sijainti, riittävä ilmavirta, kanavoinnin painehäviöt sekä huoltokäytännöt. Jos suodattimet tukkeutuvat tai koalesenssipinnat likaantuvat, erotus heikkenee ja painehäviö kasvaa, jolloin imuteho voi pudota juuri silloin kun sumua syntyy eniten. Siksi kunnossapito, suodatinvaihdot ja järjestelmän säännöllinen kunnonvarmistus ovat olennaisia, jotta öljysumunerotin oikeasti vähentää altistumista arjessa eikä vain nimellisesti.
Yhteenveto
Öljysumunerotin on koneistamon ilmanlaadun hallinnan keskeinen laite silloin, kun lastuamisneste muodostaa sumua ja aerosoleja koneistuksen aikana. Sen tärkein vaikutus on vähentää ilmassa leijuvia öljy- ja emulsiohiukkasia, mikä tukee työturvallisuutta, siisteyttä ja voi pienentää hengitys- ja ihoaltistukseen liittyviä terveysriskejä. Parhaan lopputuloksen konepaja saavuttaa, kun erotin on osa kokonaisuutta: tiivis kotelointi, oikein mitoitettu imu ja säännöllinen huolto tekevät vaikutuksesta pysyvän.