Geometriset Toleranssit Sijainti Paikka
Paikka on sijaintitoleranssi, jolla määritellään piirteen — kuten reiän, akselin, uran tai tapin — sijainti suhteessa muihin piirteisiin tai datumeihin. Se on yksi käytetyimmistä geometrisista toleransseista, sillä se mahdollistaa esimerkiksi reikien tarkat asemoinnit ja varmistaa, että osat sopivat yhteen suunnitellulla tavalla.
Paikkatoleranssi hallitsee kolmea asiaa yhtä aikaa: sijaintia, suuntaa ja muotoa. Se määrittelee piirteen keskilinjan tai -pisteen sallitun poikkeaman ideaalista sijainnistaan. Toleranssivyöhyke on tyypillisesti sylinteri tai suorakulmainen alue, jonka sisään mitatun piirteen todellinen keskipiste tai akseli on mahduttava.
Käyttökohteet
- Reiät ja pulttikuviot: varmistetaan, että reiät ovat oikeassa kohdassa suhteessa toisiinsa ja kiinnityspintaan.
- Akselit ja tapit: tarkka sijainti takaa, että pyörivät osat ja liitokset toimivat suunnitellusti.
- Koneen osien liitokset: paikkatoleranssi estää sen, että liitoskohtiin syntyy välyksiä tai jännityksiä osien väärän asemoitumisen vuoksi.
Merkintä ja tulkinta
Mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava lieriömäisen alueen sisällä, jonka halkaisija on 0,08 ja jonka akseli on yhtenevä kyseisen reiän teoreettisesti tarkan paikan kanssa perustasot C, A ja B huomioon ottaen.

Toleranssialueen määritelmä
Jos toleranssin eteen on merkitty tunnus , toleranssialuetta rajoittaa lieriö, jonka halkaisija on t. Toleranssialueen akseli määritellään teoreettisesti tarkkojen mittojen avulla käyttäen peruselementtejä C, A ja B.

Merkitys valmistuksessa
Paikkatoleranssin avulla voidaan sallia tiettyä joustoa ilman, että osien toimivuus kärsii. Jos esimerkiksi reiät eivät ole riittävän tarkasti paikoillaan, pultit eivät sovi paikalleen, liitos ei ole jäykkä tai osat eivät kohdistu oikein. Toisaalta liian tiukka paikkatoleranssi nostaa valmistuskustannuksia, sillä se vaatii tarkkuuskoneistusta ja huolellisia mittauksia.
ISO 1101 -standardissa paikkatoleranssi on keskeinen sijaintitoleranssi, ja sen käyttö on yksi tehokkaimmista tavoista hallita osien yhteensopivuutta ja varmistaa toimivuus koko kokoonpanossa.