Geometriset Toleranssit Suunta Yhdensuuntaisuus
Yhdensuuntaisuus (engl. parallelism) on suuntatoleranssi, joka määrittelee, kuinka tarkasti kaksi pintaa, viivaa tai akselia pysyvät keskenään samansuuntaisina. Se ei siis kerro niiden välistä etäisyyttä, vaan ainoastaan kulman poikkeaman suhteessa viitepintaan tai -akseliin. Yhdensuuntaisuus on yksi ISO 1101 -standardissa esitetyistä suuntatoleransseista.
Toleranssivyöhyke muodostuu kahden keskenään yhdensuuntaisen pinnan tai viivan väliin. Kaikkien mitattavan piirteen pisteiden on sijaittava tämän vyöhykkeen sisällä. Jos kyse on akselista, toleranssivyöhyke on kahden yhdensuuntaisen sylinteripinnan väli.
Käyttökohteet
- Akselit ja reiät: varmistetaan, että akseli kulkee yhdensuuntaisesti datumin kanssa, mikä on tärkeää pyörivissä ja liukuvissa liitoksissa.
- Liitospinnat: esimerkiksi kaksi rinnakkaista konetta vasten asennettavaa pintaa pysyvät samansuuntaisina, jolloin kuormitus jakautuu oikein.
- Ohjausurat ja johteet: yhdensuuntaisuus estää osia juuttumasta tai kulumasta epätasaisesti.
Merkintä ja tulkinta
Mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava kahden yhdensuuntaisen tason välissä, joiden keskinäinen etäisyys on 0,1 ja jotka ovat yhdensuuntaisia perustason B kanssa.
Toleranssialueen määritelmä
Toleranssialuetta rajoittaa kaksi yhdensuuntaista tasoa, joiden keskinäinen etäisyys on t ja jotka ovat yhdensuuntaisia peruselementin kanssa.
Merkitys valmistuksessa
Yhdensuuntaisuus on kriittinen monissa kokoonpanoissa, sillä vinous voi johtaa ylimääräisiin rasituksiin, epätasaiseen kulumiseen, meluun tai jopa koko liitoksen toimimattomuuteen. Esimerkiksi koneen johteiden tulee olla tarkasti yhdensuuntaisia, jotta liike on sujuvaa ja tasaista.
Liian tiukka yhdensuuntaisuusvaatimus kasvattaa kuitenkin valmistuskustannuksia, koska se vaatii tarkkaa koneistusta ja mittausta. Siksi toleranssiarvo on syytä valita aina osan toiminnallisuuden ja käytön perusteella.
